Maisema-arkkitehti Eveliina Kunnaton sai Lappset-stipendin

LAPPSET-stipendi luovutettiin 5. helmikuuta 2025 Viherpäivien ViherGaalassa.

Eveliina Kunnaton sai stipendin diplomityöllään Biologinen kulttuuriperintö - Tarkastelussa luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön vuorovaikutussuhteet Saaren kartanopuistossa. Stipendi myönnetään Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun valitsemalle parhaalle maisema-arkkitehtuurin diplomityölle.
 

Luonnon ja kulttuuriperinnön yhteenkuuluvuus historiallisissa puutarhoissa

Kulttuuriperintö ja luonnon monimuotoisuus nähdään usein erillään toisistaan. Kuitenkin historiallisissa puutarhoissa ne kuuluvat erottamattomasti yhteen. Kunnattoman diplomityö tuo esille juuri tämän tärkeän yhteyden ja tarkastelee luonnon ja kulttuuriperinnön keskinäisriippuvuutta ja sitä ilmentäviä ihmisten ja muiden lajien välisiä vuorovaikutussuhteita. Työ käsittelee biologista kulttuuriperintöä Saaren kartanopuistossa, joka on Mynämäellä sijaitseva Koneen Säätiön hallinnoima tutkija- ja taiteilijaresidenssi.

Biologinen kulttuuriperintö mahdollistaa puistojen ja puutarhojen arvojen tarkastelun

Työn keskeisinä tavoitteina on muodostaa ymmärrys biologisen kulttuuriperinnön käsitteestä sekä tutkia, miten historiallisten puistojen ja puutarhojen biologista kulttuuriperintöä voisi tarkastella ja tuoda näkyväksi käsitteen avulla. Työn tulosten perusteella Kunnaton onkin sitä mieltä, että “biologinen kulttuuriperintö avaa mahdollisuuksia tarkastella historiallisten puistojen ja puutarhojen arvoja kokonaisvaltaisemmalla otteella, tunnistaen myös näiden muuntuvan, elävän ja prosessinomaisen luonteen”.

Lappset-toimikunnan mukaan Eveliina Kunnattoman työ on teoreettisesti ja taiteellisesti kiinnostava.

“Työ yhdistää uraauurtavalla tavalla vihreän kulttuuriperinnön ja luonnon monimuotoisuuden teemoja. Se laajentaa ymmärrystämme vihreään kulttuuriperintöön liittyvistä luontoarvoista ja yhtä lailla myös luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä kulttuurisista arvoista”, raati toteaa.

Työn valvojana toimi professori Ranja Hautamäki ja ohjaajana maisema-arkkitehti Pauliina Korhonen. Työ on tehty osana Aalto yliopiston ja Koneen Säätiön rahoittamaa Saaren kartano - kestävyyden toisella puolella -tutkimushanketta.