Muistokirjoitus: Eeva Ruoff 1944–2026

30.9.2026

Julkaistu Helsingin Sanomissa 30.9.2026
MARK julkaisee tekstin kirjoittajien suostumuksella.

Puutarhahistorioitsija, maisema-arkkitehtuurin
dosentti ja kirjailija Eeva Ruoff (o.s. Väänänen) kuoli
82-vuotiaana 1. kesäkuuta 2026 Bad Ragazissa Sveitsissä. Hän oli syntynyt 28. tammikuuta 1944 Helsingissä.

Ruoff kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1963
Munkkiniemen yhteiskoulusta, minkä jälkeen hän
aloitti historian opinnot Helsingin yliopistossa ja valmistui vuonna 1969. Hän väitteli tohtoriksi Bernin yliopistossa Sveitsissä vuonna 1977 antiikin Rooman foorumeista, ja rakkaus Italiaan kesti koko iän. Hän
oli Suomen maisema-arkkitehtiliiton kunniajäsen.

Eeva rakasti puutarhoja. Saimme työskennellä hänen kanssaan Teknillisessä korkeakoulussa, myöhemmin Aalto-yliopistossa, maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmassa sekä konsulttitöissä suunnittelu-
ja selvityshankkeissa. Monille meistä Eevasta tuli myös ystävä, ja hänen kuolemansa on suuri menetys.

Eeva oli keskeinen henkilö Otaniemen maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman alkuvuosina. Hänet tunnettiin laaja-alaisena ja sivistyneenä tutkijana sekä tinkimättömänä ajattelijana. Hänen työnsä teki puutarhataiteen historiasta elävää ja merkityksellistä niin kollegoille kuin opiskelijoille.

Opettajana Eeva oli poikkeuksellinen. Hän ohjasi opiskelijoita lukemaan maisemaa historiallisena kokonaisuutena ja ymmärtämään ammatin vastuuta kulttuuriympäristön vaalimisessa. Hänen vaikutuksensa näkyy laajasti suomalaisessa maisema-arkkitehtuurissa.

Eeva muistetaan myös huomaavaisena työtoverina. Hän loi ympärilleen yhteisöllisyyttä, jota vahvistivat muun muassa hänen järjestämänsä kesäretket kartanoihin ja puutarhoihin. Näillä retkillä historia avautui elävänä ja koettavana.

Eeva kutsuttiin erikoisasiantuntijaksi lukuisiin Suomen merkittävimpien historiallisten puistojen restaurointihankkeisiin sekä Helsingin keskustan historiallisten kaupunkipuistojen kunnostuksen ja kehittämisen suunnitteluun. Hän oli tietopankki ja väsymätön tutkija, jonka tietämys syvensi yhteistyötä. Eevalla oli aina tarjota enemmän lähdeaineistoa ja taustatietoa kuin työ edellytti. Hänen kykynsä yhdistää tarkka tutkimustyö laajoihin kulttuurihistoriallisiin kokonaisuuksiin teki hänestä luotetun asiantuntijan kulttuuriympäristöjen vaalimisessa.

Eevan kirjallinen tuotanto on merkittävä osa suomalaisen puutarhataiteen tutkimusta, ja hänen oma saksankielinen kirjastonsa on tallennettu Sveitsin maisema-arkkitehtuurin ASLA-arkistoon. Vaikka Eeva asui Sveitsissä, hänen yhteytensä Suomeen ja kollegoihin säilyi tiiviinä.

Jäämme kaipaamaan omistautunutta tutkijaa ja opettajaa, jonka elämäntyö näkyy suomalaisissa puistoissa, puutarhoissa ja niiden tutkimuksessa.

Pirkko Hiort af Ornäs
Matti Liski
Kati Wolff

Eeva Ruoffin työtovereita